Musiikki yrityksessä: luvat ja korvaukset Suomessa

Kuunneltavissa ei tarkoita soittolupaa

Musiikkia, jota voit kuunnella suoratoistopalvelusta, videopalvelusta, ostamaltasi CD-levyltä tai ladatusta tiedostosta, ei voi sillä perusteella soittaa yrityksesi tiloissa. Kuluttajatilaus tai ostos antaa oikeuden omaan kuunteluun, ei oikeutta esittää musiikkia asiakkaille, vieraille tai kävijöille.

Palvelujen käyttöehdot sanovat saman. Esimerkiksi Spotifyn käyttöehtojen mukaan palvelua ja sisältöä saa käyttää vain henkilökohtaisiin, ei-kaupallisiin tarkoituksiin, eikä maksullinen tilaus muuta tätä. Musiikin oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen yhteinen lupapalvelu toteaa, että lupa tarvitaan riippumatta siitä, mistä lähteestä musiikki soi; suoratoistopalvelu, radio, nettiradio ja televisio mainitaan erikseen.

Kun musiikki kuuluu ravintolassa, kahvilassa, myymälässä, hotellin aulassa, kampaamossa tai kuntosalilla, kyse on tekijänoikeuslain tarkoittamasta julkisesta esittämisestä. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään KKO 2002:101, että taksissa asiakkaiden läsnä ollessa radiosta sekä kasetti- ja CD-soittimesta soitettu musiikki oli julkista esittämistä. Lupapalvelun mukaan myös henkilöstötiloissa soiva musiikki voi vaatia luvan.

Laki: tekijänoikeuslaki ja viranomaisvalvonta

Tekijänoikeuslain (404/1961) 2 §:n mukaan tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Teos saatetaan yleisön saataviin muun muassa silloin, kun se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle tai välitetään yleisölle. Julkisena esittämisenä pidetään myös esittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Sävellysten ja sanoitusten soittaminen asiakastiloissa edellyttää siis oikeudenhaltijan lupaa.

Äänitteistä säädetään lain 5 luvussa. Sen 47 §:n mukaan kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä, jonka kappaleita on levitetty tai joka on välitetty yleisölle, saa käyttää julkiseen esitykseen ilman esittäjän ja tuottajan erillistä lupaa, mutta heille on maksettava korvaus. Lain 47 a §:n mukaan korvaus suoritetaan ministeriön hyväksymän, lukuisia esittäjiä ja tuottajia edustavan järjestön välityksellä. Tehtävään voidaan hyväksyä kerrallaan vain yksi järjestö ja enintään viideksi vuodeksi.

Koska yksittäinen yrittäjä ei voi neuvotella tuhansien oikeudenhaltijoiden kanssa, oikeuksia hallinnoidaan yhteisesti. Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista (1494/2016) edellyttää, että lisensiointiehdot perustuvat objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin, että hinnat ovat kohtuullisia ja että järjestö kertoo käyttäjälle hintojen vahvistamisessa käytetyt perusteet (35 §). Järjestöjen on julkaistava verkkosivuillaan muun muassa lisenssien vakioehdot ja vakiohinnat (40 §). Lain noudattamista valvoo Patentti- ja rekisterihallitus (54 §), joka tekee valvonnassa yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa (55 §). Tekijänoikeuslakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa (tekijänoikeuslain 61 §).

Kaksi eri oikeutta, yksi yhteinen lupa

Jokaisessa äänitteessä on kaksi oikeuksien kerrosta:

• Tekijänoikeus sävellykseen ja sanoituksiin. Se kuuluu säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Julkisen esittämisen lupia myöntää heidän puolestaan säveltäjiä, sanoittajia ja kustantajia edustava yhteishallinnointiorganisaatio.
• Lähioikeudet äänitteeseen. Ne kuuluvat esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille (tekijänoikeuslain 45 ja 46 §). Julkisesta esittämisestä maksettavan 47 §:n mukaisen korvauksen kerää esittäjiä ja tuottajia edustava järjestö, jonka ministeriö on hyväksynyt tähän tehtävään.

Taustamusiikissa on siis kaksi eri järjestöä, joilla kummallakin on oma hinnastonsa. Yrityksen ei kuitenkaan yleensä tarvitse asioida niiden kanssa erikseen: järjestöjen yhteisesti omistama lupapalvelu myy yritysten taustamusiikin luvat, ja sen mukaan lupa sisältää korvaukset kummallekin järjestölle. Hinnastoissa kummankin järjestön osuus näkyy omana sarakkeenaan.

Muut käyttötavat, kuten tanssimusiikki, tapahtumat, DJ-toiminta, musiikkivideot, ulkotilojen kaiuttimet, musiikin striimaus ja puhelinjonon odotusmusiikki, hinnoitellaan omina lupinaan. Tarkista ne ennen kuin aloitat, sillä yksi taustamusiikin lupa ei kata kaikkia käyttötapoja.

Mihin korvauksen suuruus perustuu

Kiinteää hintaa ei ole. Hinnastot julkaistaan toimialoittain, ja korvaus porrastetaan yrityksen tilanteen mukaan. Tärkeimmät tekijät ovat:

• Asiakaspaikat: ravintoloissa, kahviloissa ja lounasravintoloissa korvaus perustuu asiakaspaikkojen määrään.
• Asiakastilan pinta-ala: myymälöissä ja kuntosaleilla ratkaisee neliömäärä. Suurimpien tilojen hinta pyydetään asiakaspalvelusta.
• Huoneiden määrä: majoitusliikkeissä porrastus tehdään huoneiden lukumäärän mukaan.
• Käyttötapa: taustamusiikki, tanssimusiikki ja musiikkivideot ovat eri lupia. Tanssimusiikissa ratkaisee tanssipäivien määrä vuodessa, ohjatussa liikunnassa viikoittaisten tuntien määrä ja ulkotiloissa kaiuttimien määrä.
• Henkilöstön määrä: henkilöstötiloissa soivan musiikin korvaus perustuu työntekijöiden määrään toimipaikkaa kohden.

Taustamusiikin korvaukset laskutetaan pääosin kuukausittain, vähimmäiskorvaus on yksi kuukausi ja hintoihin lisätään arvonlisävero. Hinnastot päivitetään vuosittain, joten tarkista voimassa oleva hinta ennen sopimusta. Kumpikin järjestö saa oman osuutensa, vaikka lupa ostetaan yhdestä paikasta.

Yhteishallinnointilain 35 §:n mukaan hintojen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa, käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen. Jos katsot, että järjestö menettelee lain vastaisesti, voit tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön (56 §); virasto voi ryhtyä valvontatoimiin myös omasta aloitteestaan.

Jos musiikkia soitetaan ilman lupaa

Suojatun musiikin julkinen esittäminen ilman lupaa loukkaa tekijänoikeutta. Tekijänoikeuslain 57 §:n mukaan se, joka käyttää teosta lain vastaisesti, on velvollinen maksamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Hyvitysvelvollisuus ei edellytä tahallisuutta eikä huolimattomuutta. Jos käyttö on tahallista tai tuottamuksellista, hyvityksen lisäksi on korvattava muukin menetys, myös kärsimys ja muu haitta. Tuomioistuin voi myös kieltää jatkamasta tai toistamasta loukkaavaa tekoa (56 g §). Samoja säännöksiä sovelletaan esittäjien ja tuottajien lähioikeuksiin (60 §).

Käytännössä asia alkaa yleensä yksinkertaisemmin. Yhteisen lupapalvelun mukaan luvaton käyttö voi johtaa siihen, että lupamaksu peritään takautuvasti siitä alkaen, kun musiikin käyttö alkoi. Ennakkopäätöksessä KKO 2002:101 taksiyrittäjä velvoitettiin maksamaan 57 §:n mukainen kohtuullinen hyvitys ilman lupaa soitetusta musiikista.

Tahallisesta tai törkeän huolimattomasta loukkauksesta voidaan tuomita tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon (56 a §). Jos loukkaus tehdään ansiotarkoituksessa ja se on omiaan aiheuttamaan oikeudenhaltijalle huomattavaa haittaa tai vahinkoa, kyse voi olla rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesta tekijänoikeusrikoksesta, josta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Äänitteiden 47 §:n mukainen korvaus on maksuvelvollisuus eikä lupa. Jos käyttäjä ei maksa korvausta, jonka määrästä on sovittu tai joka on ratkaistu laissa säädetyssä menettelyssä, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että käyttöä saa jatkaa vain esittäjien ja tuottajien luvalla, kunnes korvaus on maksettu (47 a §).

Kenen on näytettävä mitä? Emme löytäneet tekijänoikeuslaista säännöstä, jonka mukaan kaiken soitetun musiikin oletettaisiin kuuluvan jonkin järjestön ohjelmistoon. Siksi on järkevää, että pystyt itse osoittamaan, mitä musiikkia soitat ja minkä luvan perusteella.

Suoraan lisensoitu musiikki: mitä se kattaa

Järjestöjen ohjelmiston rinnalla on musiikkikatalogeja, joiden oikeudet omistaa tuottaja tai kustantaja itse ja jotka se lisensoi suoraan yrityksille, yleensä osana tilausta.

Tekijänoikeuden osalta tämä on mahdollista: julkinen esittäminen on tekijän yksinomainen oikeus (2 §), ja oikeudenhaltija, joka ei ole antanut oikeuksiaan järjestön hallinnoitaviksi, voi antaa luvan itse.

Äänitteiden osalta tilanne on toinen. Tekijänoikeuslain 47 § ei ole lupajärjestelmä vaan oikeus korvaukseen: kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä, jonka kappaleita on levitetty tai joka on välitetty yleisölle, saa esittää julkisesti, mutta esittäjille ja tuottajille on maksettava korvaus, ja se suoritetaan hyväksytyn järjestön välityksellä (47 a §). Lain sanamuoto ei sido korvausta siihen, ovatko esittäjät tai tuottaja järjestön asiakkaita. Ratkaisevaa on, täyttävätkö kyseiset äänitteet 47 §:n edellytykset. Kysy siksi suoraan lisensoidun musiikin tarjoajalta konkreettisesti, miten äänitteiden asema on arvioitu ja miten 47 §:n mukainen korvaus on palvelussa otettu huomioon.

Suora lisenssi kattaa lisäksi vain kyseisen katalogin musiikin. Siihen eivät sisälly esimerkiksi:

• liiketilassa soiva radio tai televisio;
• elävä musiikki, DJ:t ja esiintymiset;
• omat soittolistat, CD-levyt ja muut suoratoistopalvelut;
• tapahtumat, joille on omat hinnastonsa.

Jos soitat musiikkia myös tällaisista lähteistä, tarvitset niihin luvan järjestöjen yhteisestä lupapalvelusta. Säilytä lisenssitodistus ja laskut toimipaikalla tai sähköisesti, jotta voit tarkastuksessa näyttää heti, mikä musiikki kuuluu minkäkin luvan piiriin.

Mublic: musiikki ja lisenssi yhdessä

Mublic tarjoaa taustamusiikkia ravintoloille, kahviloille, myymälöille, hotelleille ja kuntosaleille. Katalogi on Mublicin itse tuottama, eikä se kuulu minkään yhteishallinnointiorganisaation ohjelmistoon. Lisenssi musiikin soittamiseen liiketiloissasi sisältyy tilaukseen.

• Tunnelma toimialan ja kellonajan mukaan: musiikki mukautuu liiketoimintasi luonteeseen ja vuorokaudenaikaan rauhallisesta aamusta vilkkaaseen iltaan.
• Oma soitin jokaiselle alueelle: salissa, terassilla tai treenitilassa voi soida eri musiikki.
• Myös ilman verkkoyhteyttä: jos yhteys katkeaa, soitin jatkaa etukäteen ladatuilla kappaleilla.
• Lisenssitodistus toimipaikoittain: Mublic antaa jokaiselle toimipaikalle QR-koodilla varustetun lisenssitodistuksen, jolla lisenssin ajantasaisen tilan voi tarkistaa.
• Kuulutukset: omat ilmoitukset myymälässä tai liiketilassa musiikin lomassa.

Lisenssi kattaa ainoastaan Mublicin katalogin. Jos liiketilassa soi myös radio, televisio tai elävä musiikki tai käytät toista palvelua, ne eivät kuulu lisenssin piiriin. Äänitteiden 47 §:n mukaisesta korvauksesta pätee se, mitä edellä on kerrottu; ota meihin yhteyttä, jos haluat tietää, mitä se merkitsee omassa tilanteessasi.

Voit kokeilla Mublicia 7 päivää ilman luottokorttia. Kokeilujakson aikana lisenssitodistusta ei anneta; se annetaan, kun maksullinen tilaus alkaa. Tutustu tilausvaihtoehtoihin tai aloita heti.